keskiviikko 5. syyskuuta 2012

Avoimin mielin (Kim Suominen)

Pari vuotta sitten iski kipinä mennä katsomaan oopperaa ja paikkana ei voisi olla mikään muu kuin Savonlinna upeine puitteineen silloin lippujen hinnat olivat liian kovia meidän perustyötä tekevien kukkarolle mutta ajatus jäi mieleen olin päättänyt, että jonain vuonna käyn katsomassa jonkun oopperan joko yksin tai seurassa ja sen aika oli tänä juhlavuonna kävin netistä katsomassa esitykset, joista löytyi Aida. Avoimin mielin lähdin etsimään meidän kukkarolle sopivaa lippupakettia ja kun sen löysin niin kysyin puolisoltani lähtisikö hän mukaani hän oli myös valmis kokemaan jotain uutta.

Esityksen lähestyessä jännitystä oli ilmassa molemmilla mistä löydämme paikat jne. Kaikki meni kuitenkin hyvin avuliaitten ihmisten avulla. Ostimme Aidan libreton, josta saimme käsityksen tulevasta meidän paikkamme oli D-katsomossa alku meni jännityksen vallassa ja tarinaan eläytyen. Tekstityslaitteesta oli apua kun seurasimme tapahtumien kulkua; akustiikka oli mahtava pienikin ääni kuului kauas ja muutaman paikan sivummalla ollut äiti, joka luki lapselleen tekstiä kuului häiritsevästi sekä muutamat linnut jaksoivat metelöidä ohjelman aikana näkyvyyskin oli jonain hetkinä hieman heikko kun joutui kurkottamaan jotta näkisi mahdollisimman hyvin lavalle. Mutta kokemus oli mahtava puolisoni sanoi, että Aidan loppukohtaus oli koskettanut häntä kaikista eniten kohtaus, jossa: Radames on kuolemaantuomittuna kryptassa. Aida tulee esiin. Hän on aiemmin piiloutunut kryptaan, koska halusi kuolla Radameksen kanssa ja tämä kohtaus päättyi täydelliseen hiljaisuuteen .

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti