perjantai 8. kesäkuuta 2012

Vuosisata yhteistyötä (Kari Vainio)

”Muuten niin rauhallisilla kaduilla on liike wilkas; ihmisiä paraasta päästä waaleawerisiä pohjalaisia, mutta joukossa useita tummatukkaisia ja naisia, jotka pian heidän äänekkäästä puhelustaan ja omituisesti loksahtelewasta kielestään tuntee keisarikunnan wäeksi; mutta siellä täällä soinnahtaa englantilainen pehmeä sana korwaan, puhumattakaan saksan kielestä, jota myymälöissä kuulee yhtä paljon kuin suomea, ruotsia tahi wenäjää”.
  
Näin kirjoitti oopperajuhlien vilskeistä Savonlinnan katukuvassa Uuden Suomettaren pakinoitsija vuonna 1912. Samanlainen kuhina oli myöhemmin päivällä Kyrönsalmessa vieraiden siirtyessä Olavinlinnaan juhlapaikalle. Täältä alkoi juhlien ja yhtiön välinen vuosisatainen yhteistyö.
  
W. Gutzeit & Co oli edellisenä vuonna perustanut Savonlinnan Laitaatsiltaan tukikohdan, josta johdettiin yhtiön puunhankintaa Saimaan alueella ja Venäjän Karjalassa. Laitaatsilta oli erityisesti Saimaan tukinuittojen tervahöyryarmadan kotisatama. Talvella telakalla veistettiin puhdetöinä puuveneitä, ja jos vain keskikesän kiireisiltä uitoilta ehtivät, Kutsetin miehet soutivat viraapelina muiden mukana juhlavieraita vuolaan virran yli Olavinlinnaan.

Jo ensimmäisestä kesästä lähtien osallistuttiin innolla myös juhlien järjestelytalkoisiin - johtajia myöten - kuten venäläinen musiikinarvostelija Vladimir Cederbaum lehdessään kirjoitti: ”Monet henkilöt, joilla on huomattava yhteiskunnallinen asema, kuten esim. tullinhoitaja, lyseon uusien kielten opettaja, pursiseuran kommodori ja konepajan johtaja (!), eivät katsoneet arvolleen sopimattomaksi ripustaa uutterasti lippuja ja köynnöksiä, pystyttää pylväitä jne”.

Muutaman vuosikymmenen ajan Laitaatsillan historialliset varastorakennukset olivat myös oopperoiden kulissien ja muun rekvisiitan turvallinen talvehtimispaikka. Sinne seilasivat juhlien päätyttyä niin Dalandin kuin hollantilaisenkin purret, ”Taikahuilun” puut , ”Aidan” sotisovat ja ”Macbethin” kruunuesirippu.

Neljännesvuosisadan mittaiseksi venyneen yritysyhteistyön ensimmäinen sopimus solmittiin 1980-luvun puolivälissä. Idea syttyi tyypillisen Savonlinnan-päivän päätteeksi Oopperajuhlien valtuuston puheenjohtajan Eero Rantalan ja Enson vuorineuvoksen Pentti Salmen kesken; päiväristeily Saimaalla, illalla oopperaelämys Olavinlinnassa jälkimietteet ja kättä päälle auringon laskiessa Kasinon terassilla.

Alussa oli kuoro. Enson ”oma” kuoro. Yhteistyösopimuksen ydin oli panostaminen oopperajuhlakuoron valmentamiseen. Jälleen kerran keskeiseen rooliin tuli Laitaatsilta, sillä telakalla varusteltiin vanha Saimaan linjahinaaja ”ms Sölve” kuoron vapaa-ajanviettoa ja juhlien lehdistöristeilyjä varten. Vaikka tukea ei sopimuksia uudistettaessa enää suunnattukaan kuorolle, suhtaudumme edelleen sen hienoihin esityksiin hieman ”omistavasti”.

Sponsoroinnin tavoitteena on aina molempien osapuolten siitä saama hyöty. Neljännesvuosisadan kestänyt yhteistyö on kuitenkin sangen harvinaista. Enson - sittemmin Stora Enson - ja Oopperajuhlien kumppanuuden perustana olivat niiden yhteiset arvot: tekemisen laadukkuus, jatkuva kehittäminen, kansainvälistyminen ja kannattava kasvu.

Kaupallisten tavoitteiden ohella yhtiön edustajat osallistuvat myös Oopperajuhlien hallintoon valtuuston ja hallituksen jäseninä. Kiintymyksestä musiikkikulttuuriin haluttiin olla mukana luomassa ja turvaamassa maallemme arvokasta tapahtumaa. Osallistuminen oli erityisen tiivistä Oopperajuhlien taloudellisesti vaikeina vuosina 1990-luvulla, jolloin ryhdyttiin muun muassa systemaattisesti rakentamaan yritysyhteistyötä.

Savonlinnassa yritysponsoroinnin keskeisiä elementtejä on tuotteistaminen. Kumppaneille räätälöidään yhtiöiden tavoitteista ja tarpeista lähteviä kokonaisuuksia. Niihin kuuluu varsin usein myös Savonlinnalle tyypillinen luonteva kanssakäyminen juhlien taiteilijoiden kanssa.

Eikä pidä unohtaa, että huipputason oopperaelämysten kaupanpäällisiksi kumppanit ja heidän kotimaiset ja ulkomaiset vieraansa saavat vielä keskiaikaisen linnan ja Euroopan hienoimman järvialueen. Tämä kokonaisuus on monesti luonut tuhansille, etenkin kaukomaista saapuneille vieraille pysyvän, myönteisen ensivaikutelman aiemmin etäisestä ja tuntemattomasta maasta. 
Stora Enson suomalainen ”partneriyhtiö”, Enso täyttäisi tänä vuonna 140 vuotta. Savonlinnan Oopperajuhlien tulevan vuosisadan menestykseen pätee Enson perustajan, sahamies Hans Gutzeitin liikeperiaate - priimalaadulla pärjää aina. Huippulaatu takaa jatkuvan menestyksen myös Olavinlinnan lavalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti